Katumuksesta

Olen onnistunut päivittämään "Asioita, joita eniten kadun" -listaani. Otetaan ihan heti tähän alkuun listan nykyinen kokoonpano:

1. En alkanut lääkäriksi.

2. En hankkinut teini-ikäisenä läheisiä ystäviä.

3. En lapsuudessani puolustanut aktiivisesti ketään kiusattua sielua.

Ykkönen on ollut ykkösenä iänkaiken. Syykin on selvä - missä muussa ammatissa ammatillinen markkina-arvo on niin suuri, että voi myydä itsensä vaikka osa-aikatöihin ja silti taata itselleen vankan toimeentulon ja taloudellisen turvallisuuden. Lääkikseen olisi ollut vielä helppo päästäkin - en tiedä miksi en tajunnut tätä ajoissa.

Listan kakkonen tulee mieleeni aina katsoessani amerikkalaisia indie-elokuvia. Ja kyse ei ole nyt mistään tukahdetusta tarpeesta päästä läheisiin tekemisiin indie-tyttöjen kanssa. Kyse on siitä, että vaikka tunnistan faktan ja fiktion eron, en silti pidä täysin epärealistisena sitä, etteikö teininä olisi voinut hankkia ystäviä. Näin aikuisena mokomat ovat tietysti tarpeettomia, mutta epätasapainoisessa nuoruudessa... niin, ehkä tämän ymmärtää lähinnä indie-elokuvaa katsoessaan. En jaksa yrittää selittää sitä, miksä siinä arkkikohtauksessa on, jossa teinit istuvat jossain ullakkohuoneessa _aikuistumassa_. En oikeastaan tiedä, onko tuo ystävyys sopiva käsite kuvaamaan sitä, mitä amerikkalaisilla indie-teineillä on ja minulla ei ollut. Ehkä toinen sana voisi olla intiimiiys. Toisaalta ei pidä sortua draamaan - onhan indie-draaman viehätys aina ristiriitaisuudessa ja konflikteissa. Niissä on tiettyä viehätystä, jota haluaa nähdä mutta tuskin kokea. Joskus tulee kyllä mieleen, syntyykö draamaa automaattisesti intiimiydestä. En tunnista ilmiötä. Oli miten oli, silloin teininä olisi pitänyt kyllä ymmärtää, että aikuistuminen ei oikein toimi yksin.

Listan kolmonen on tietysti häpeällisin, mutta olisi turhaa ja silmänlumetta nostaa sitä listan ykköseksi - eniten sitä kuitenkin katuu asioita, jotka suoraan ovat vahingoittaneet itseä. Lienen analysoinut tätäkin asiaa aikaisemminkin, joten en lähde sen kummemmin vatvomaan.