Tässä on sitten spoilereita.
Vaikka Pierce Brosnanin kaus merkitsikin Bond-elokuvien laadullista rappiota, Bond-instituution alasajo alkoi vasta Daniel Craigin astuessa rooliin. Quantum of Solace ei varsinaisesti ole mikään toivottoman huono toimintaelokuva, mutta Bondin hahmon riepottelemista se jatkaa. Samalla elokuva ei kykene irrottatumaan jo Casino Royalea vaivanneesta vakavasta tyhjänpäiväisyydestä.
Mainitsen tässä nyt ne seikat, jotka pahiten vievät tekeleestä pohjan:
- Daniel Craig on täysin toivoton puunaama
- fantasiavekottimet on korvattu fantasiatietotekniikalla, ja näin Bond-teknologia on valumassa kohti Mission: Impossible -televisiosarjan tasoa
- sovinismi on siirretty Bondin elkeistä pahiksille
(On tosin todettava, että Bond ehdottaa kunnianosoitusta naiselle, joka ei elokuvassa ollut tehnyt oikeastaan juuri muuta kuin maannut Bondin kanssa. Epäilen kuitenkin, että tätä ei ollut tarkoitettu sovinistiseksi kohtaukseksi.)
Positiivisena mainittakoon:
- Mathieu Amalricilla on kaikki synnynnäiset ominaisuudet agenttielokuvan pahikseksi, vaikka ne tässä elokuvassa pitkälti tuhlataankin
- salaliitto ja pahisten suunnitelmat kunniottavat Bond-elokuvien parhaita perinteitä hulppeudellaan
Vittumaisena loppukaneettina veikkaan, että Matt Damon on seuraava Bond. Tai ainakin siihen suuntaan ollaan liukumassa.
Off-topicina todettakoon, että en enää ikinä mene katsomaan massasuosikkia tällaiseen aikaan. Joko ensi-iltaan, jossa ihmiset ovat oikeasti elokuvan takia, tai sitten vasta viikkoja ensi-illan jälkeen, kun pahimmat häiriköt ovat kaikonneet. Vierustoverien laadusta siis todettakoon, että sain rivilleni kolme noin 10-vuotiasta pikku gangsteria, joista heti toki arvasin olevan harmia hiljaisissa kohtauksissa. Nämä riiviöt kuitenkin löivät kaikki odotukseni huutamalla toimintakohtausten päälle (ja laulamalla oopperakohtauksen aikana). Olin asiasta raivonsekaisen hämmentynyt ihmetellessäni, eikö nykylasten keskittymiskyky riitä edes näin hektiseen elokuvaan?
Pitänee lähettää Finnkinolle taas se ehdotus K18-näytöksistä. Ja luvata itselleni, että en enää näytä elokuvissa vierustovereille rivoja ja loukkaavia käsimerkkejä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Sattumoisin luin jostain, että Isossa-Britanniassa K18-näytöksiä järjestettiin juurikin tämän uusimman Bondin tiimoilta. Kannatan vahvasti (kuten myös sitä, ettei Omena-teatterin elokuvavalikoiman tarvitsisi olla ihan niin lapsille suunnattu, etenkin jos sinne kerta pääsee sisälle myös kauppakeskuksen ollessa kiinni), vaikka puoli tuntia sitten päättyneessä näytöksessä ei häiriköitä ollutkaan. Sitä kyllä ihmettelin, että mitenkähän jostain popcornin syönnistä ja karkkipussien rapisuttamisesta on koskaan voinut tulla jonkinlainen elokuvissakäynnin traditio, että vielä tänäkin päivänä siitä joutuu kärsimään. Eri asia olisi vaikkapa kotona katsoa elokuvia ja syödä samalla, kun pizzan (popcornin päälle nyt en ymmärrä joka tapauksessakaan) voi asettaa pöydälle tietäen, etteivät äänet ja hajut häiritse ketään.
Itse kyllä pidin Quantumista, tosin se tunnusmelodia oli jopa huonompi kuin se takavuosien Madonnan kamala ähkintävirsi.
Lähetä kommentti